Janita Seppälä
kipeä siskohaava
Siskoyhteys oli viimeisen Lilith -kurssin teemana. Olen avustamassa ja osallistumassa kyseiselle kurssille, jonka järjestää kollegaystävä Miia Rautio. Ymmärsin jo mennessä, että minussa yhä elää siskohaava. Ensimmäisenä tuon yhteyden on rikkonut äiti, joten samalla tulee hoivattua äitihaavaa. Ja jokaikistä haavaa, joka on syntynyt tunneyhteydellisessä ihmissuhteessa.
Mun naisiin kohdistuva haava on sellainen, joka sanoo että naisiin ei voi luottaa. Etten voi luottaa siihen, että joku nainen olisi puolellani, ottaisi minut mukaan leikkeihin, pyytäisi anteeksi, haluaisin keskustella mun kanssa auki tapahtuneen konfliktin tai kutsuisi mua juhliinsa. Selän takana puhumista, mutta ei suoraan keskustelua, valehtelua, kieroilua, manipulointia ja pelaamista. Haava toistuu ja toistuu. Lapsuudesta tähän päivään asti. Yritän nähdä mikä on oma osuuteni tapahtumiin lapsena, kehittyvänä nuorena ja nyt vastuun itsestä ottavana aikuisena.
Kaikkea tätä samaa olen tehnyt myös itse, joten en uhriudu kokemuksestani. Mutta se syvä kipu siitä, että luottamukseni on petetty eikä minulle olla rehellisiä, elää minussa. Ja se kipu estää mua luomasta niitä ravitsevia suhteita, koska pelkään jo valmiiksi torjuntaa ja pettymyksiä. Vaikka tekisin sisäisen työn ja olisin se turvallinen aikuinen ja sisko toiselle, en voi tehdä työtä toisen puolesta. Siksi naisten piirit ja kurssit on olemassa, jotta meillä on mahdollista parantaa siskohaavaamme. Onneksi olen päästänyt naisia lähelleni ja olemme vastavuoroisesti voineet osoittaa toisillemme syvempää luottamuksellista yhteyttä, jossa vaikeat hetket joidenkin naisten kanssa eivät enää luo koko todellisuutta minulle yhteydestä naisiin.
Viimeisen vuodenkin aikana on ollut korjaavia kokemuksia, joissa sain todeta että haavalla on ihan oma kielensä, jolla se oli saanut minut uskomaan jälleen menettäneeni ystävän. Aitoja ja rehellisiä kohtaamisia voi kokea vain olemalla itse sitä mitä kaipaa ja huomata ne, jotka tulevat kohti pakenemisen sijaan. Ne ovat ystäviä ne.
Lainatakseni Miian sanoja: siskoyhteys on feminiinin yhteys toiseen feminiiniin, ei siis sidonnainen mihinkään sukupuoleen, sillä tämä energia on kaikissa. Tunneyhteyden jakamista.
Mulle siskous on luottamusta vaikka pelkää. Se on kissan pöydälle nostamista ja suun avaamista vaikka pelottaa. Se on myötätuntoista kohtaamista ja uskallusta näyttää oma haavoittuvaisuutensa, omat tunteensa. Siskous kannustaa, ei arvostele tai pienennä toista.
Kiitos siskot, naiset, miehet ja muut, jotka olette olleet avoimia tunneyhteydelle.
Kiitos läsnäolosta sydämestä käsin.
Kiitos kannattelusta, kun olen tarvinnut sitä.
Kiitos, kun heijastatte näkyväksi myös minut.
