top of page

Erojen myötä sain mahdollisuuden tutustua itseeni uudelleen seksuaalisesti. Tai ennemminkin alkaa muodostaa ja määrittelemään itseäni uudelleen, sillä olin hukannut monia osia itsestäni eläen mm. heidän toiveidensa mukaisesti. People pleaser, yup that’s me.


Parisuhteessa tapahtuu merkittävästi enemmän sellaista yhteensulamista, joka ei ole enää tervettä, mikä on tässä sinkkuillessa tullut enemmän näkyviin.


Mikä mua kiinnostaa tällä hetkellä tutkia, on miten erilaiset seksuaaliset kohtaamiset vaikuttaa muhun. Harkitsen tarkkaan kenen energian olen valmis päästämään lähelleni tai sisääni. Tunnustelen onko toisen intentio minun kohtaamisessa kunnioittava ja yhteyteen pyrkivä vai onko siellä jonkinlainen pornokulttuurin muovaama esiintymisen halu tai tarve tyydyttää vain itsensä. Kuuntelen kehon viestiä millaista yhteyttä haluan, syttyykö aito halu toista kohtaan vai alkaako toteutua jokin kaava, johon on totuttu seksuaalisviritteisessä kontaktissa.


Tietoista selibaattia viettäessäni eron jälkeen sain putsata perusteellisesti itsestäni niitä energioita, joita olin yhteenkietoutumisesta toiseen itseeni ottanut. Sieltä löytyi paljon toisen kehohäpeää, syyllisyyttä työstäni seksuaalisuuden parissa ja käsittelemättömäiä vihaisia tunteita maailmaa kohtaan. Nämä eivät olleet minun vaan exäni maailma minussa. Koen, että tälläinen putsaaminen voisi olla aiheellista säännöllisenä rituaalina, jolloin oma tunne-energiakenttä pysyy myös paremmin itsessä. Kehosta purkaantui myös paljon vanhempien suhteiden kipuja, vaillejäämisen kokemuksia ja kaltoinkohteluja.


Huomasin tässä keväällä, että energiani lähtee voimakkaasti haluamaan, janoamaan yhteyttä ja yhdyntää sellaisella tavalla, joka vei yhtäkkiä kaiken huomioni. Tuntui kuin olisin riivattu, jokin villitsi kehoani nälässäni sellaiseen tarvitsevuuteen, jossa alkoi tulla pakkomielteistä ajattelua seksistä. Tapahtumissa tunsin kuinka sisälläni oli saalistaja, joka halusi löytää mitä hyvänsä tyydyttääkseen nälkänsä. Tämä teki omasta olostani enimmäkseen vaikean enkä voinut keskittyä olemassa oleviin tilanteisiin ja tyytymättömyys elämään alkoi kasvaa.


En antanut energian viedä itseäni toimintaan vaan tuskailin tyydyttämätöntä nälkääni. Jos sillä energialla lähtisin kohtaamaan, olisi se ollut todennäköisesti tuonut eteeni lisää tyytymättömyyttä ja luonut tilanteita, joissa sattuu ja tapahtuu jotain mitä ei todellisuudessa halua tapahtuvan. Enkä halua käyttää enää ketään sillä tavalla kuin parikymppisenä tein vain omaa haluani palvellen.


Kun tapaankin jonkun, jonka kanssa alkaa tapailemaan säännöllisesti, haluan ihan alkuunsa kuulla ja tuntea millaista yhteyttä toinen haluaa. Mulla on ollut tapana lähteä fantasioimaan asioita paljon pidemmälle ja sellaisella nopeudella, etten ole ehtinyt tutustua toiseen ja tunnistamaan esimerkiksi niitä puolia toisesta, joista olen myöhemmin suhteessa kokenut emotionaalista ja fyysistä vahinkoa. Siispä yhä enemmän vain otan vastuuta omasta toiminnasta, kommunikoinnista ja itseilmaisustani, jotta muut voivat olla sitä myös minun lähelläni ja yhteydessä minuun.


Olen tässä kohtaa ihan untuvikkona muuttamassa omaa käyttäytymistäni suhteessa uusiin ihmisiin. Se tuntuu tuoreelta, raikkaalta ja jännittävältä. Tarkastelen paljon millaiset ohjelmoinnit lähtevät itsellä päälle, keskustelen niistä ja löydän itseni enemmän linjaan sen kanssa mitä todella haluan. Keskusteluiden kautta myös tunnen resonoiko sanomat asiat toista, kohtaavatko maailmamme tavalla, missä yhteydestä tulee toisista innostuva vuoropuhelu vai vain tutkimusmatkoja yksin ja erillään.


Mitä enemmän vietän aikaa ja vaihdan energiaa toisen kanssa, sitä vahvemmiksi tulevat ne itseni ulkopuoliset tuntemukset ja ajatukset, jotka alkavat himmentää omaa voimaani. Siispä on tullut tärkeäksi minulle kokea, että toinen harjoittaa tietoista tunne-elämää seksuaalisuuttaan myöden ja pitää huolen omasta energiapuhtaudestaan silloinkin, kun harrastaa seksiä useamman ihmisen kanssa.


Aloin havainnoida tätä energioiden sekoittumista pari vuotta sitten ollessani vielä monisuhteinen ja tuntiessani, ettei kumppanillani ollut integriteettiä ja ymmärrystä mitä hän välittää muilta seksikumppaneiltaan. Toinen mitä huomioin oli minun ja heilani väleihin vaikuttavat syyllisyyden tunteet, jotka juonsivat juurensa molempien toisten kumppanien tunteista. Kun näiden suhteiden päättymisen jälkeen olin hetken monogamisessa suhteessa, tunsin kuinka oma energiani hetkellisesti selkiytyi valtavasti myös sen vuoksi, ettei kumppanin seksuaalienergia valunut moneen suuntaan. Se tuntui niin hyvältä, että jouduin kyseenalaistamaan vahvasti oman polyamoriaindentiteettini.


Monisuhteisuus olisi jo ihan oma aiheensa, mutta tässä hetkessä tutkiessani omaa suhdemuoto-orientoimistani en ole vielä löytänyt täysin linjaustani ajatuksistani ja energiassani, mistä haluaisin enempää aihetta avata.


Haluan nyt keskittyä jakamaan joitakin poimimiani tekstejä instatilille seksuaalienergiatietoisuudesta. Tekstit ovat avanneet minulle näkyväksi, miten seksuaalienergiat voivat olla vahingollisia, jos en ole niistä tietoinen.



15 katselukertaa0 kommenttia

Trauma. Traumatietoisuus. Traumainformatiivisuus.


Paljon puhutaan nyt mediaa myöten vagushermosta, ylisukupolvisista traumoista, (keho)häpeästä ja kehoon pakkautuvista traumaattisista elämänkokemuksista. Hyvä niin. Traumaattisia kokemuksia on kaikilla ja ne jollain lailla rajoittavat tai jopa estävät elämästä sellaista elämää, jonka kokisi mielekkääksi. Tietoa on paljon saatavilla erilaisten koulutuksienkin myötä, mikä on kutsunut minutkin jälleen opiskelemaan. Mun oma kokemus on paras esimerkki tuoda näkyväksi, millainen merkitys näillä hoidoilla voi olla ihmisen psyykeen ja kehon parantumiseksi.


Myofascial Energetic Release -koulutus veti minut opiskelemaan syvemmin mihin kehon osiin tunteet ja traumat jäävät ikään kuin kiinni ja miten se on nähtävissä kehon ulkopuoleltakin. Mulle on tärkeää ymmärtää trauman syntymekanismeja ja erilaisia tapoja pitää tilaa ja hoitaa traumoja ihan vain itsenikin vuoksi. Erityisesti myös siksi, että osaan olla asiakkaalle läsnä niissä tiloissa, kun yhdessä kohtaamme traumaa hoitopöydällä.


Sattumaa tai ei, koulutuksen päätteeksi järjestettiin maailmanlaajuinen Trauma Conferens, jota kuunnellessani yhdyin seuraaviin lauseisiin oman traumapurkupolkuni kanssa:


- Traumojen kohtaaminen on sipulin kuorimista. Kerros kerrokselta tulee näkyväksi ohitettuja tunteita, päästän irti kehon kivuista ja tulen näkyvämmäksi ilman suojamekanismejani autenttisena itsenäni.

- Läsnäoloharjoitukset ja kehohoidot auttavat tutustumaan omaan kehoon. Erilaiset harjoitukset opettavat tuntemaan kehon ja ympäristön turvallisemmaksi paikaksi olla.

- Resilienssiä eli stressaavien tilanteiden sietokykyä on mahdollista oppia erilaisilla kehosäätelytavoilla joko itsereguloimalla tai yhdessä muiden avustuksella.

- Muihin itsensä vertailu on pahinta myrkkyä kehomielellesi. Tärkeintä on tunnistaa mikä on oma tapa olla ja toteuttaa itseään tässä maailmassa. Sun ei tarvii olla valmis ja kokonainen tehdäksesi sitä mitä haluat. Opit tehdessäsi. Itsemyötätunnon harjoittelu on avainasemassa, kun haluat päästää valoa sisälle pimeyttä valaisemaan.

- Tunne tunteet sanojesi takana. Huomaa looppaatko vuodesta toiseen tarinaa kivusta ja kärsimyksestä. Olisiko aika päästää irti ja tehdä tilaa jollekin ravitsevammalle? Lapsesta asti keräämme itseemme ja maailmaa kohtaan uskomuksia, jotka eivät välttämättä ole totta. Uskomuksia on mahdollista muuttaa ja sitä myöden myös kokemustasi millaisena elämän näet ja koet.

- Anna tilaa uteliaisuudelle, ilolle ja nautinnolle. Ne ovat ominaisuuksia, jotka sinulla on ollut syntymästäsi, mutta ne ovat ehkä menneet piiloon. Trauman purkaminen on sulattamisprosessi, jossa erityisesti häpeä ja syyllisyys on mahdollista pehmentää hyväksi oloksi itsestä. Lapsi, joka on syntyjään viaton ja hyvä kasvoi tuntien itsensä ja toimintansa vääräksi. On mahdollista palauttaa itseen kokemus siitä viattomuudesta ja puhtaudesta. Se on kiinni omasta halustasi palata takaisin kehoon.

- Parisuhteessa tarvitaan molempien halu kasvaa yhdessä. Siinä tulee näkyväksi kiintymyssuhdetraumamme ja selviytymisstragiamme, jotka saattavat olla rakkaudelliselle ja seksuaalisesti virtaavalla suhteelle vahingollisia. Oletko halukas tekemään töitä yhdessä ja kohtaamaan toisen lempeästi? Mitä enemmän myötätuntoa tuot, sitä turvallisemmalta suhde voi tuntua molemmista.


Trauma on synonyymi sanalle haava(wound)

- elämäntapahtuma tai tilanne, joka ylikuormittaa ihmisen kykyä selviytyä

- onnettomuus tai kehollinen vahinko

- kehityksellinen trauma

- ylisukupolvinen trauma

- väkivallan tai kaltoinkohtelun kokemus

- krooninen stressi


Traumaoireita:

- freeze/flight/fight -reaktiivisuus

- stressi

- PTSD eli traumaperäinen stressihäiriö voi esiintyä mm. painajaisina, häiritsevät muistot, keskittymiskyvyttömyys, muistihäiriöt, emotionaalinen kiinnittyminen

- tunteiden kieltäminen, poissulkeminen tai ohittaminen

- keholliset oireet: tunnottomuus, virheasennot, kivut ja sairaudet

- kehosta irtautuminen ja vieraantuminen, dissosiaatio


Trauman parantaminen kehollisin menetelmin:

- Vagushermon toimintaan tutustuminen

- Parasympaattisen hermoston aktivointiharjoitukset

- Kehon tuntemusten nimeäminen

- Hengitysharjoitukset

- Tanssi ja liike

- (Keho)terapia

- NLP

- Hoidot, jotka ovat auttaneet mua Myofascial Energetic Release, De-armouring, intuitiivinen hieronta, Lomi Lomi Nui -hoito, kraniosakraaliterapia


Traumasta puhuminen voi olla toiselle ensiaskel, missä toisella ei vielä muodostu sanoja sanottavaksi. Itse olen jatkuvan vuosien puhumisen ja tarinani toistamisen jälkeen löytänyt rauhaa ja parannusta kehon kautta. Olen oppinut sanoittamaan mitä kehossani tapahtuu, jolloin olen voinut kehohoitajan avustuksella sukeltaa siihen kohtaan kehoa, johon trauma on jäänyt pitämään minusta kiinni. Minä en pidä enää siitä kiinni, kun minun ei tarvitse identifioida itseäni tarinaani.


Häpeä kaikesta on estänyt mua prosessoimasta tai päästämästä irti traumastani. Kun sanoja ei tule tai ne on värittynyt itseä latistavilla uskomuksilla tai häpeällä, kehon kautta on ollut helpompi päästä parantumaan. Mun kehossa on ollut paljon toisaalla tunnottomuutta ja toisaalla kroonista kipua. Olen ollut herkkä dissosioimaan kehosta eli hoidon aikana mieli karkaa jonnekin muualle yhteys omaan kehoon ole voinut palata. Aktiiviset ja keholliset meditaatiot ovat merkittävästi palauttaneet mua mun tunnekehon äärelle.



Olen vahvasti kehohoitojen puolesta puhuja, ellen jopa huutaja, koska ne ikään kuin pakottavat tulemaan enemmän läsnä olevaksi hetkeen ja tuntemaan mitä kehossa todella tapahtuu. Ilman tätä omaa kokemusmatkaani en varmasti olisi voinut avata mun kykyä ja tahtotilaa tuoda tietoa ja parantavia tiloja myös muille. Tää on mun sielunkutsumukseni, mun palveluni ihmiskunnan hyväksi.


Suositeltavia kirjoja aiheesta:

Peter A. Levine: Waking the Tiger / Kun tiikeri herää

Bessel van der Kolk: The Body Keeps the Score / Jäljet kehossa


Kommentoi lisää parantavia ja kokemiasi hoitomuotoja. Suosittele myös kirjoja.


Elämännälkäinen ja tiedonjanoinen,

Janita




15 katselukertaa0 kommenttia

Siskoyhteys oli viimeisen Lilith -kurssin teemana. Olen avustamassa ja osallistumassa kyseiselle kurssille, jonka järjestää kollegaystävä Miia Rautio. Ymmärsin jo mennessä, että minussa yhä elää siskohaava. Ensimmäisenä tuon yhteyden on rikkonut äiti, joten samalla tulee hoivattua äitihaavaa. Ja jokaikistä haavaa, joka on syntynyt tunneyhteydellisessä ihmissuhteessa.


Mun naisiin kohdistuva haava on sellainen, joka sanoo että naisiin ei voi luottaa. Etten voi luottaa siihen, että joku nainen olisi puolellani, ottaisi minut mukaan leikkeihin, pyytäisi anteeksi, haluaisin keskustella mun kanssa auki tapahtuneen konfliktin tai kutsuisi mua juhliinsa. Selän takana puhumista, mutta ei suoraan keskustelua, valehtelua, kieroilua, manipulointia ja pelaamista. Haava toistuu ja toistuu. Lapsuudesta tähän päivään asti. Yritän nähdä mikä on oma osuuteni tapahtumiin lapsena, kehittyvänä nuorena ja nyt vastuun itsestä ottavana aikuisena.


Kaikkea tätä samaa olen tehnyt myös itse, joten en uhriudu kokemuksestani. Mutta se syvä kipu siitä, että luottamukseni on petetty eikä minulle olla rehellisiä, elää minussa. Ja se kipu estää mua luomasta niitä ravitsevia suhteita, koska pelkään jo valmiiksi torjuntaa ja pettymyksiä. Vaikka tekisin sisäisen työn ja olisin se turvallinen aikuinen ja sisko toiselle, en voi tehdä työtä toisen puolesta. Siksi naisten piirit ja kurssit on olemassa, jotta meillä on mahdollista parantaa siskohaavaamme. Onneksi olen päästänyt naisia lähelleni ja olemme vastavuoroisesti voineet osoittaa toisillemme syvempää luottamuksellista yhteyttä, jossa vaikeat hetket joidenkin naisten kanssa eivät enää luo koko todellisuutta minulle yhteydestä naisiin.


Viimeisen vuodenkin aikana on ollut korjaavia kokemuksia, joissa sain todeta että haavalla on ihan oma kielensä, jolla se oli saanut minut uskomaan jälleen menettäneeni ystävän. Aitoja ja rehellisiä kohtaamisia voi kokea vain olemalla itse sitä mitä kaipaa ja huomata ne, jotka tulevat kohti pakenemisen sijaan. Ne ovat ystäviä ne.


Lainatakseni Miian sanoja: siskoyhteys on feminiinin yhteys toiseen feminiiniin, ei siis sidonnainen mihinkään sukupuoleen, sillä tämä energia on kaikissa. Tunneyhteyden jakamista.


Mulle siskous on luottamusta vaikka pelkää. Se on kissan pöydälle nostamista ja suun avaamista vaikka pelottaa. Se on myötätuntoista kohtaamista ja uskallusta näyttää oma haavoittuvaisuutensa, omat tunteensa. Siskous kannustaa, ei arvostele tai pienennä toista.


Kiitos siskot, naiset, miehet ja muut, jotka olette olleet avoimia tunneyhteydelle.

Kiitos läsnäolosta sydämestä käsin.

Kiitos kannattelusta, kun olen tarvinnut sitä.

Kiitos, kun heijastatte näkyväksi myös minut.



10 katselukertaa0 kommenttia
bottom of page